Olen nyt kuvannut uudella kamerallani yhteensä 16 kuvaa. Siihen on mennyt yhteensä noin 7 tuntia 25minuuttia.
Kirjoitan tähän niiden kuvien nimet.
1. Takapiha
2. Ikkunasta
3. Tulppaani
4. Laiva
5. Tiemaisema
6. Tärähtänyt Varistaipale
7. Varistaipale, vakaa
8. Levikemaisema
9. Valamon Ylivalottunut
10. Valamon Hiljaiset
11. Kuusitie
12. Työpöydän Ikkuna
13. Työpöytä ja lelut
14. Valamon Kuusikuja
15. Matka kotiin 80kmh / Massive Attack - Light My Fire
16. Pieksämäki /Suruaika - Stigmat
Kaksi viimeistä on nimetty niiden valotusajan määrittäneiden laulujen mukaan. Melkoista akrobatiaa on muuten ajaa autolla ja ottaa valokuva kuminauhoilla kiinnitettyä laakafilmikasettia käyttävällä kameralla jossa on sulkimena teipinpala, eikä jalustaa. Onneksi ei ollut perhe näkemässä.
Kovin on helppoa muuten pitää kirjaa kuvista kun niitä on pakosti noin vähän.
Mukavan jännittävää on myös tämä, nyt kun nuo on kuvat tuohon riipusteltu niin ne on jotenkin todellisempia.
Enkä edes tiedä onko ne onnistuneet. Ja onko niistä kuvina mihinkään. Mysteeriä, jee.
Rakas päiväkirja, taidan olla rakastunut. Taidan olla myös vihainen. Olen rakastunut kameraani, vihainen olen internetille. Toinen on yksinkertainen, itseni näköinen ja tapainen, hyvin toimiva, ja jos siinä menee jotain rikki tiedän kuinka se korjataan. Toinen on täynnä turhaa säpinää ja turhia itseään täynnä oleiva ihmisiä. Se valehtelee, ärsyttää ja provosoi väärällä tavalla. Se on jatkuvasti rikki, ja sitä ei osaa kukaan korjata. Se särkee päätäni, sydäntäni ja vatsaani.
Ja on ihan paska.
Tosin on siinä Internjetissä puolensakin, sinne voi riipustella tämmöisiä. Vitut siitä lukeeko näitä kukaan, ehkä se on parempikin että vain neljä ihmistä lukee näitä. Ettei mene päähän.
Ja onhan täällä mukaviakin ihmisiä nähty, helvetin vähän kylläkin kaiken kaikkiaan.
Niinkuin tämä paska Bloggeri, ei taas anna paukutella kuvia tänne. Olis ollu ihan hauska blast from the past. Ehkä joskus toiste.
Taidan käydä unille kohta. Hassua kun itekseen saa/joutuu töpsyttelemään täällä. Aika autiota.
2 comments:
Odotan mielenkiinnolla kuvia näkyviin.
Intternetti on tosiaan välillä varsin ärsyttävä ja provosoiva paikka. Kun mua välillä oikein alkaa kyrsimään lähden hetkeksi pois tekemään jotain muuta. Mutta onhan tällä tosiaan hyvätkin puolensa. Tulee tosiaan usein mieleen että tää on maailman suurin kanneton kirjapino, jonka äärellä yrität epätoivoisesti löytää mukavaa selattavaa ja viskot itsekin sekaan irtosivuja. Turhauttavaa touhua!
Terkuin Halo Efekti
Plokkeri kieltämättä osaa tehdä kuvien uploudaamisen hankalaksi. Usein menee vasta viidennellä kerralla.
Post a Comment