Wednesday, January 06, 2010

Asiat johtaa toisiin, eli ajankohtainen Kotipostaus.

Hassua miten yhdestä menee toiseen ihan huomaamattaan.
Eilen illalla olin jo menossa nukkumaan, kun huomasin vesilasillista juodessani keittiön pöydällä Kovin Kutsuvan näköisesti leivinpaperin päällä kuivuvan Tunnistamattoman Vihreän Asian, joka saattoi tai saattoi olla olematta joskus ollut purjo (purrrjjollöök, niinkuin Tinan Keittiössä aikoinaan asia ilmaistiin), josta oli hetkellisen inspiraation iskiessä otettava kuva. Taidekuva isolla Teellä.


"Palmunlehti se olikin"
Nikon D200, 17-55mm f:2.8

No ei, ei siitä tullut mitään. Niinkuin niistä nyt ei yleensäkään tule, mutta siinä pimeässä touhutessani huomasin että jos D200sen laittaa maksimiherkkyydelle (joka lie jossain ISO 3200-kohdalla, vai oisko se HI-1-asento jopa 6400?), ja mustavalkoiselle, niin se tekee yllättävän mukavan sotkuista jälkeä, ainakin pienessä koossa katseltuna, ja sitten juoksinkin jo ympäri kämppää pilkkopimeässä ottamassa neljä aukkoa alivaloisia kuvia liian herkällä kennolla ja täydellä aukolla. Ja sitten otin kuvan olohuoneen pikkuikkunan verhosta.




Ja sitten menin nukkumaan, kun Armas Vaimo tuli ärisemään Häiritsevästä Toiminnasta.

Tässä aamulla keittiössä istuskellessani sitten tiirailin öisiä kuviani, ja tajusin että tuosta sohvasta, joka edellämainitussa verhokuvassa näkyy, ei olekaan otettu kuvaa, ja että se tulee lähtemään pois perjantaina uuden sohvan tieltä.
Sohvasta kuvaa ottaessani huomasin myös että uudelleen sisustetusta ja maalatusta olohuoneestammekaan ei ole otettu kuvaa. No siihen sitten kanssa käsiksi.

Nythän on niin, että tuo sohva, joka alunperin on meille tullut Armaan Vaimon vanhempien kesä-asunnolta Suhalta, on minun lempisohvani. Siinä on juuri sopivan kulahtaneet vanhat, pehmeät mutta tukevat vaahtomuovipatjat että siinä on mukava ja turvallinen pötkötellä. Istumisen mahdottomaksi tekevä etureuna vain korottaa turvallisuuden tunnetta entisestään.
Ja mitä tekee Armas Vaimo? Lupaa sohvan Verikoveille Nurmekseen, kuistille laitettavaksi. Kuulemma saan mennä siihen nukkumaan aina käydessäni, ja kai sen joskus saa takaisinkin, eli sohva vain ikäänkuin deponoidaan Nurmekseen. Toivotaan nyt kuitenkin että parin viikon päästä tuleva uusi sohva on yhtä hyvä. Tai jopa parempi. (Ja olihan se hyvä kun koeistuimme sen joulukuussa.)



Siinä siis isäntä ja isännän paikka. Eihän se kummoisen näköinen ole ollut edes kukoistuksensa päivinä, eikä oikein sovi sisustukseenkaan enää. Eikä se tuo sohvakaan kaunis ole.
Muuta huomaamisen arvoista siis on tuo seinä. Kyllävain, se on TOSI tummanharmaa.



Homma jatkuu televisionurkkauseen päin. Tosiaan telkkari on nyt sitten siirtynyt pois olohuoneen "keskuksen" asemasta, kun ei sitä katso muut kuin Mikael. DVD:tkin sai kivasti heti siihen viereen. Uudet kiikkutuolit (tai no, meille uudet, käytettyinähän nuokin ostettiin) on enempi kuin kivat, itsehän olen noita ihastellut jo vuosikausia Ikeassa. Itseasiassa aika vahva on muuten tuo Ikea-edustus tässäkin, alakulman harmaa sohva on Askosta, samoin kuin TV-taso, mutta kirjahyllyt, lamput, tuolit, Mikaelin pikkupöytä, ja toinen matto on tuota Ruotsin Ihmettä. Kaikki muu onkin sitten lahjoituksena saatua wanhaa tawaraa.



Kirjahyllyistä päästäänkin sopivasti semmoiseen aiheeseen kuin kirjahyllyt. Kirjat ja hyllyt on melkein parasta tällä hetkellä. Tätäkin kuvaa ottaessani huomasin että osa kirjoista on edelleen epäjärjestyksessä. Aakkosissa ne on tottakai, mutta esimerkiksi nuo Feistin kirjat on väärässä järjestyksessä, ihan sikinsokin. Kamalaa.
Ikean BILLY-sarja on, kuten näkenette, elinehto meillä. Halpa ja hilpeä, eikä edes loppujenlopuksi kovinkaan paljoa liian ruma, vaan toimiva.
Vähän niinkuin minäkin.

3 comments:

Minna said...

En ikimaailmassa luopuisi noin ihanasta sohvasta! Anteeksi nyt vaan. Aivan ihana. Pilalle menee raukka kuistilla, lämpö vaihtelee, samoin kosteus. Kohta nitkuu ja keikkuu miten sattuu, etkä voi käydessäsi tasaista unta siinä vedellä.

Mikko J. Kalavainen said...

No nii-in! Tosin tää nyt menee vastarempatulle sisäkuistille, joka oli asuinkäytössä jo ennen remppaakin, että ei se ny pilalle mee. Ja saanhan mie sen tosiaan takaisinkin sit.
Eikä se oikeesti ees ole miun sohva.

Erkka Piirainen said...

Nyt kun on vuoden tuijotellut olohuoneen ovellista kirjahyllyä(-kaappia?), niin nuo avomallit näyttää kyllä hyvältä :)

Onneksi jätettiin muutama lasiovi, jotta saa selailukirjat paremmin hollille.