Sunday, January 24, 2010

Kamera VAIKUTTAA kuvanlaatuun.

Iltasella tuossa tiirailtiin porukalla valokuvia, tai siis Andrei ja Mammu kävi läpi molemmat erikseen Berliinin viimereissun kuvia, tavoitteena muutaman suurennoksen tekeminen olohuoneen seinille.

Mielenkiintoinen koe, reissuhan tuli kuvattua Leica + Ixus-kombinaatiolla. Tuli itsekin katsottua kahdesti kuvat läpi kunnolla.
Mutta oleellista on se, että näitä kuvia oli kokonaisuudessaan 625 kpl. Niistä 252 Leica-ruutua, ja 373 Ixus-ruutua. Verikovit liputtivat pikaisesti jatkokatseluun 69 kuvaa. Niistä 17 kpl oli Ixuksia, 52 kpl Leican. Siitä alettiin raakkaamaan kuvia alemmaksi niin ekan kierroksen jälkeen olikin jäljellä enää Leican kuvia.
Mikähän siinä oikein on? Nuo ei ole edes valokuvaajia, ei ne mistään välineistä niin perusta että sekään voisi vaikuttaa.

Kuvan tekninen laatu ei siis ollut vaikuttava tekijä tässä. Se oli Se Jokin Muu. Mitä ei ole digissä, tai pikkukamerassa, tai sen linssissä. Se on fiilis. Onko se fiilis kuvaajan?
Tuleeko se kamerasta?
Kamera siis vaikuttaa kuvanlaatuun, ei pelkästään tekniseen laatuun.

Tätähän minä olen aina painottanut kun myyn kameroita, jos joku pohtii kahden tai kolmen järkkärin välillä, sanon aina että unohda järki nyt, ota se minkä haluat. Mistä tykkäät, taatusti kuvaat sillä parempia kuvia.

Siksipä minun on ilmeisesti keksittävä joku ratkaisu tuohon Leican ja Ixuksen välille. Pienehkö kamera, about Leican kokoinen tai vähän pienempi. Kiinteä, valovoimainen linssi. Musta. Ja digitaalinen kiitos.

Mikähän siihen olisi... Hmmh.



Nurmes, -30C
Nikon D200, 17-55mm f:2.8

Otin oikein jalustan mukaan reissuun, kun oli tarkoitus alunperin kuvata neulanreikiä joko Leicalla tai PH-1sellä, mutta sitten ne jotenkin kuivahti (Leican lenscappia ei löytynyt lähtöjuoksussa ja PH-1seen ei ole edelleenkään kunnollisia kuminauhoja. Kun ei ilkiäis lähteä etsimään uusia gummilenksuja kun tarkoitus kuitenkin on uudistaa se.)


Klikkaa suuremmaksi, hopotihoi!

Niinpä siis kun Andrei houkutteli, niin en kovin montaa minuuttia tarvinnut miettimisaikaa. Siis kirkkoon kuvaamaan palveluksen päätteeksi, peruskuvat, ulkokuva pitkällä valotuksella ja sisällä ultrasuorat isot kuvat.
Pientä hupia siihen sitten päälle, tuossa päällä.

3 comments:

Andrei Verikov said...

Voi hyvänen aika! Kyllä yksi mies joutuukin taipumaan moneksi...

Mä en taida päästä tän kuvan yli nyt mitenkään. Kiitosh vielä kerran :)

Kapa said...

Taitaa olla saman luostarin kasvatteja ?

kapa

Mikko J. Kalavainen said...

On niissä kyllä hämmästyttävä ainakin tuo yhdennäköisyys. Ei tuo luostariin kyllä taipuisi tuo mies varmaankaan... ? :D