Wabi-sabi

Via Kasa

http://en.wikipedia.org/wiki/Wabi-sabi

Wabi-sabi on japania. Tarkoittaa jotain mitä ei todellakaan jaksa nyt alkaa kääntämään, koska tämä on saatava äkkiä ulos mielestä ja paperille. Tai siis nettiin.

The term wabi-sabi suggests such qualities as impermanence, humility, asymmetry, and imperfection. These underlying principles are diametrically opposed to those of their Western counterparts, whose values are rooted in the Hellenic worldview that values permanence, grandeur, symmetry, and perfection. ...

Wabi-sabi is an intuitive appreciation of a transient beauty in the physical world that reflects the irreversible flow of life in the spiritual world. It is an understated beauty that exists in the modest, rustic, imperfect, or even decayed, an aesthetic sensibility that finds a melancholic beauty in the impermanence of all things.
http://www.hermitary.com/house/aesthetics.html

Hmm. Tuo ei kuvasta täydellisesti pelkästään sitä miltä unelmieni kesämökkini kuvittelen näyttävän, vaan myös kuviani, varsinkin noita neulanreikäjuttuja, jotka ovat, niin pitkälle kuin itse sen älyän, puhdasta wabi-sabia.
Laitetaan toinenkin lainaus tähän, aiheesta kirjoittaneen Leonard Korenin sanoin:

Wabi-sabi is a beauty of things imperfect, impermanent, and incomplete.
It is the beauty of things modest and humble.
It is the beauty of things unconventional.

Niinpä.
Olenko itsekin wabi-sabi? Jaa-a. Äh. Meniköhän liian syvälliseksi näin aamusta? Ainakin minulle iskee kuin tsiljoona volttia.

Kirjoista ja yhteensattumista.

Hoh. Johan helpotti.


Takavuosieni ehdoton suosikkikirja, (nuortenkirja-genrestä siis) Timo Parvelan "Poika" on kiusannut minua aika pitkään. Jotakuinkin viisitoista vuotta.
Olen tuon lukenut ihan oikeasti varmaan kymmeniä kertoja, ellen enemmänkin. Joojoo, tiedän, mutta minä vaan olin semmoinen. Tai kai vieläkin, kaikki kirjansa lukeneet tietänevät.
Jokatapauksessa kiusaamisen aiheuttanut yksityiskohta oli aina se, mihin kaupunkiin kirja sijoittuu. Jotenkin olen aina tiennyt, että kyseessä on Jyväskylä, mutten ole voinut olla varma. Kun ei sitä missään ole sanottu. Eikä edes mitenkään erityisesti kaupunkiympäristöä ole kuvailtukaan. Mutta olen aina tiennyt.

Pikakelaus vuoteen 2007, ja Hesarin "Lapsen Kanssa"-blogiin. En ollut edes huomannut aiemmin että yksi blogin kirjoittajista on mies nimeltä Timo Parvela. En edes ollut tajunnut että noista kirjottajista joku yleensäkin on mies. Hetken penkomisen jälkeen löytyy varmistus sille että nyt on kyseessä sama Timo Parvela.
Pikainen kommentointi postaukseen ja tärisevin käsin naputtelen vielä täysin aiheeseen liittymättä kohteliaisuuden ja pompsautan kysymyksen "Pojan" tapahtumapaikasta. Voi kun se vastaisi.
Ja vastasihan se: http://blogit.hs.fi/lapset/koiralenkilla-paheksuttua/!
Sehän perhana tosiaan sijoittuu tänne. Toki varmasti siksi että Parvela opiskeli kirjan kirjoituksen aikoihin Jyväskylän OKL:ssä (?).
Hämmentävä helpotus. Ja hämmentävää miten netti on loistava asia.

En edes ole varma miksi tuo on nyt jotenkin tosi suuri asia. Sehän on vain kirja, jota en ole lukenut kymmeneen vuoteen. Kirjahyllyssä se kuitenkin on. Pakko sillä on joku suurempi merkitys olla. Kai.

No, toinen juttu. Edellinen kohtaus sai muistelemaan toista minulle tärkeää kirjaa, Vesa-Pekka Sorolan "Cee"tä.
Googlettelu paljastaa todella hämmentäviä faktoja. Sorola asuu nykyään Ilomantsissa. Jakaa Postia ja toimii Kino-Mantsin lipunmyyjänä. Ei jumalauta.
Se internetti taas. Ilman en olisi koskaan varmaankaan saanut tietää tuotakaan. Ottaisikohan kirjan seuraavalle reissulle kainaloon ja nimmarin metsästykseen? Tuskin sentään. Tottakai sekin löytyy hyllystäni. Ostin sen joku aika sitten, nostalgiapuuskassa ja suojeluvaistolla joltain kirpparilta.

Kolmas juttukin. Luin tuossa viime viikolla Kjell Westön "Missä kuljimme kerran", sen Finlandia-kirjan.
Jumaliste miten hyvä se oli. Jotenkin epäuskoisena luin sitä, ajatellen että "Täähän on Finlandia-palkinnon voittanut teos, ei mun kuuluis tajuta tätä."
Niinpä vaan kuitenkin tajusin, tykkäsin ja luin. Outoa.

Sekin jäi jotenkin leijailemaan tuonne takaraivoon. Ne henkilöt. Tapahtumat. Nimet. Sitä ei ole tapahtunut piiiitkään aikaan minkään kirjan kanssa. Jotenkin se jatkoi elämäänsä loppumisensa jälkeen omassa päässäni. "Pojan" kanssa näin kävi myöskin, muistan sen hyvin.
Hyvän kirjan merkkihän on se että kun kirja loppuu, huomaa ajattelevansa "Mitäs sitten tapahtuu?".
Todella hyvän kirjan merkki taitaa olla se että ne tapahtumat tosiaan jatkuvat.

Myönnetään.

Minua on taas vedätetty. Taas.

Niinhän sitä taas kuvitteli että kaupasta saisi jotain hyvää valmiina. Herätti noi uudet "eitäysinmauttomat"-tuotteet mielenkiinnon.
HK Potku.
Ensin koe-ajoin ne lihapullat. 2.90€/purkki, sisälti jonkun verran lihapullia. Ehkä viidenneksen siitä mitä saa puolella rahalla kun ostaa lihapullapaketin. Okei, arvelin että ne on jotenkin maustettuja. No eihän ne ollu. Mukana seuraa pieni haarukka jolla ei tee mitään, ja purkki dippikastiketta, joka oli varmaankin saman konsernin jotain mexico-dippiä. Ihan jees, tosin sitä oli siinä purkissa kenties 15ml, samaa tavaraa saa isomman purkin parilla eurolla. Paha maku jäi suuhun, "Mummon lihapullat" on huomattavasti parempia.

Myöhemmin ajateltiin että "no tuossahan on tuommonen kuponki millä saa kaksi yhden hinnalla, nythän voi kokeilla uudestaan". Kaupassa oli sitten noita samoja lihapullia, ja kananugetteja samaa sarjaa.
No ne "nugetit" sitten. Vitut mitään nugetteja ollut nähnytkään, broilerilihapullia uudelleen muotoiltuna ja kai jotenkin päällystettyinä, purkissa luki että "panerointi" sisältää jalapenoa. No sisältihän se sentään. Dippinä saman oloista cheddar-jalapenokastiketta kuin santamaria/oldelpaso/rainbow/pirkka-purkeista löytyy, tosin hieman löysempänä, eli vedellä jatkettuna. Joo tulinen joo, mutta vittu, kourallinen broileripyöryköitä, ja hintalapussa luki 3.69€. Ei helvetti. Ja tähän ei saa edes sitä hauskaa haarukkaakaan.

Muita makuja en suostu kokeilemaan, ne "makkarat" on siis prinssinnakkeja, ja kuka helvetti haluaa syödä chickenwingsejä mikroaaltouunissa lämmitettynä? Ei kai kukaan.

Puhumattakaan että ei noista edes tule maha täyteen, epämääräisen öklö tosin tulee kun on syönyt purkillisen jo valmiiksi ällöttäviä broiskupullia. Kyllähän me kaikki tiedetään mistä lihasta nää valmistetaan, eikös? Vinkki: Ei ole rintafilettä. Löytyy ylempää eläimestä nämä lihat.

Loppukaneettina sanonkin että huijaustahuijausta, HK Paska on lähempänä totuutta. Tai kai se "Potku"kin pitää paikkansa, tässä tapauksessa vaan tuote potkaisee kasseille ja nauraa räkäisesti että "gotcha!"

300, taas.

Image courtesy of Warner Bros.
http://300themovie.warnerbros.com/

Reilukerho kokoontuu. 300 vastaan Miljuuna.

http://www.apple.com/trailers/wb/300/hd/

No huhhuh. Trailer 2 ilmestynyt. Ei VOI näyttää noin hienolta elokuva. Ei voi. Ja maaliskuussa jo ensi-ilta, täytyy myöntää että tätä odotan. Tällaista varten on elokuvateatterit. Joo kattoohan tuon varmaan kotonakin sitten joskus, mutta...

Leffojaleffoja

Kuva: Future Film Oy

Vingahti eilen Visa ihan pikkasen. KodinYkkös-reissulla alelaarista osuivat silmään Kaurismäet.
Rikos ja Rangaistus.
Juha.
Tulitikkutehtaan Tyttö.
Ja halvennuksessa. Homma oli selvä heti alusta lähtien. Nämä tulee meille.

Eli Kaurismäkien veljesten satsista puuttuu enää Akilta:
Calamari Union
Pidä Huivista Kiinni Tatjana
Hamlet Liikemaailmassa
Boheemielämää
Ariel

Ja Mikalta
Rosso
Klaani
Valehtelija
Jackpot2

Niitä Mikan Brasilia-leffoja ei varsinaisesti kiinnosta ostaa eikä kummankaan jenkki-tuotoksia jostain syystä.
Leningrad Cowboys-leffat saattaa ostaa joskus kunhan muut on ostettu ensin ja tulee alessa vastaan.

Nythän siis on kyse ainoastaan DVDnä julkaistuista leffoista, aika paljon noita on vielä odottamassa julkaisuaan.
Mika muuten oli jossain haastiksessa vastikään sanonut että nyt on aika palata Suomeen, haluaa tehdä uuden kotimaisen elokuvan, täällä, täkäläisillä näyttelijöillä. Sitä odotellessa.

Wrapped in plastic.

Jaahas. Se tietää Visalle rankkaa kuun vaihdetta sitten taas.

Twin Peaks Season 1
Twin Peaks Season 2 - part 1
Ilmestyvät kai sitten 31.1, ja TP:n kauden kaksi osa kaksi 25.4. On ne ostettava, ei mahda mitään. Tosin tuo kausi 1 on ilmestynyt jo vuosia sitten, kummasti se maksoi vielä viime viikolla 69.95€ tai jotain yhtä naurettavaa. Onneksi en ostanut joululahjaksi itelleni. Huh.

Puhumattakaan sitten siitä että
Gilmoren tytöt Season 5 ilmestyy 24.1, joka on pakko ostaa, vaimolle tietenkin, en minä noita katso, ehen.

No johan nyt

Hyppään kelkkaan jo nyt, ennenkuin tätä asiaa puidaan toista päivää iltapäivälehdistössä:

Nikula, Idols2007 ja Uskonto.

Ilta-Sanomat: "Jone Nikula ärsyyntyi"

Mikähän siinä on että nämä tietyt uskovaiset AINA purevat itseänsä omaan jalkaan?
Lainaanpa koko "uutisen" tähän, kai se on sallittua kun sanoo että lähteenä Ilta-Sanomat ?

Jone Nikula ärsyyntyi Idolsin uskovaisista
12.1.2007 07:01

Oululainen Markus Pätsi joutui eilen esitetyssä Idols-ohjelmassa Jone Nikulan hampaisiin kerrottuaan harrastavansa laulua seurakuntanuorten rivissä.

- Olen helluntailainen, niin kuin viime vuoden voittaja Ilkka Jääskeläinen, Pätsi ilmoitti tuomariston edessä.

Nikula kommentoi Pätsin ilmoitusta kipakasti.

- Se ei välttämättä ole sulle kunniaksi, kun ottaa vielä huomioon, että Michael Jacksonkin on harras uskovainen, niin teillä on aika paljon noita mustia lampaita joukossa, Nikula heitti.

Pätsi myöntää, että Nikulan ohjelmassa heittämä kommentti jäi vaivaamaan.

- Jone yritti laittaa kapuloita rattaisiin ottamalla uskontoni puheeksi. Mutta sanon edelleen saman, minkä ohjelmassakin: jokainen pitäköön huolen omasta vaelluksestaan, Pätsi pohtii.

Nyt Nikula täsmentää, ettei uskovaisissa ole vikaa ihmisenä.

- Hyvin käyttäytyvää jengiähän se on. Ongelma lahkolaisissa on vain se, että he saavat ääniä uskonsiskoilta ja -veljiltä suorituksen tasosta riippumatta. Se vääristää kilpailua.

Oman henkilökohtaisen mielipiteensä uskosta Jone Nikula tekee selväksi.

- En pidä uskonnoista, enkä uskonnolla ratsastamisesta. Minusta se on vastenmielistä ja tylsää.

Tämän päivän IS:ssä uskovaiset laulajat kertovat jyrkät mielipiteensä Jone Nikulan lausunnoista. Muun muassa Ilkka Jääskeläinen kertoo Jonen kritisoineen hänen uskonnollisuuttaan jo viime vuonna.

Parhaillaan kanadalaisessa sairaalassa rajusta vatsataudista toipuva Ilkka Jääskeläinen, 25, on tuohtunut Jone Nikulan uskonasioihin liittyvistä kommenteista.

- Jos Jonella itsellään on ongelmia suvaitsevaisuuden kanssa, eikä hän pysty pohtimaan näitä asioita muiden näkökulmasta, niin hän on joko ateisti tai muuten ihan pihalla. Jone sotkee nyt sellaisen asian Idols-kilpailuun, joka ei siihen kuulu, viime vuoden Idols-voittaja lataa.

Niinpä. Kukahan sen uskonnon otti puheeksi? Nikula vai Pätsi?
Ja että jos ei näe uskonasioita Helluntalaisten näkökulmasta, on joko ateisti tai hullu? Eli ateisiti tai Helluntalainen? Hauska analogia.

Jonehan ei ole sotkenut Idols-kilpailuun mitään asiaa joka siihen ei kuulu, vaan nimenomaan kilpailuun kuuluvan asian, eli tuon uskonveljien ja -sisarten tuoman äänimäärän joka ei todellakaan liity suorituksen tasoon. Laulukilpailuahan se haittaa jos mikä.

Voi hyvänen aika.

Edit: Kommenttilukutaidottomille tiedoksi: Erkka näki hyvän pointin:
""jokainen pitäköön huolen omasta vaelluksestaan" Hihhih. Jos kaikki uskikset todella ajattelisivat noin, niin ei meidän ovikello soisi paljon harvemmin :D "

Niinpä. Jospas Hellikset ja Jehovat ja Buddhat ja Zenit ja Katulähettelijät todellakin vain pitäisivät huolen omasta vaelluksestaan... Niin saattaisi Nikulakin pitää. Ja saattaisin minäkin.

Valitusta ja haikailua

Foobar2000kin meni ja sekosi. Minähän en tuommoista outoilua sulata soittimelta. Huspois siitä sitten. Ja tervetuloa takaisin, iTunes. Huoh. Kai se on sitten hyväksyttävä että pienellä prossukuormalla ei kunnollista mp3-soitinohjelmaa saa. Mikähän siinäkin on?

Minä haluan vain että siinä näkyy kaikki mp3set yhdessä listassa, jonka voi järjestellä uudelleen klikkaamalla, artistin tai levyn nimen tai minkävaan mukaan.
Ja että on random-nappula, ja tavallinen soittonappula. Ja että kun mie laitan cd:n sisälle koneeseen niin se tekee siitä mp3set ilman sen ihmeempiä säätämisiä.
Ja laittaa ne siihen soittolistaan.

Äh. Jäkäjäkä. Huono mieli, väsyttää ja syö miestä nämä työt. Tekisi mieli mennä johonkin ihan muualle.

Palataanpa jouluun. Kas tuossa anopin valitsema joulukortti ja appiukon valitsema lahja. Kaikinpuolin asiallinen paketti, vai?

Noista kohtalonsa on kohdannut jo nuo kaksi pienempää, eli Romeo y Julieta ja Partagas. Tuo suuri, Partagaksen legendaarinen Lusitania odottaa vielä vuoroaan.
Sen on todellakin noin suuri, eli 7 ja 5/8 osa tuumaa pitkä, ja 49 ringiä (eli tuuman 64-osaa) paksu, eli meille tutummassa muodossa 19,4cm ja 19,45mm. Huhhei, parin tunnin istunto edessä! Tämähän on siis sekä pidempi että paksumpi kuin tämä: Cohiba Esplendidos

Vaan koskahan sitä ehtisi...

Löytöjä!

+

=

TAIVAS
(Eli en kehdannut kenenkään taivaskuvaa varastaa tähän)

Hiihaa, olinpas unohtanut ihan täysin tuon filminpurkituslaitteen ja sen sisällä majailevan reilun 20 metriä Tri-Xää.
Pikainen purkitus ja testiammunta, Ilford Multigrade paperikehite 1+9, 3 minuuttia jatkuva sekoitus ja voilá, on raetta, on kontrastia! Pikselintiiraajat ja muut kohina-rajoittuneet menköön kotiin, tämä on valokuvausta!

Nikon F5, 28-70mm kittizoomi

Joulua vielä.

Ja mustavalkofilmauksen taikaa. On se ihmeellinen yhdistelmä, Leica M6, 35mm Summilux ja Ilfordin HP5. Kattokaa nyt tuotakin, oikeassa reunassa on tuo säälittävän heikko kattolamppu (joka tuossa näyttää keskivertoa kirkkaammalta stadion-valonheittimeltä), pöydällä on kynttilät ja vasemmassa reunassa ikonien tuohukset. Miten hyvin ne nuo tuohuksetkin riittää, ja kaikki kirkossa käyneet (kunnollisessa kirkossa siis) tietävät että ne nyt ei varsinaisesti mitään ulkoroihuja ole... Olisiko tästä tullut digillä mitään?


Tämän siitä saa kun on puoli sukua ns. kirkollisuuden ammattilaisia, ei tarvitse lähteä Joulunakaan kirkkoon, kun kirkko tulee paikalle.


Samasta tilanteesta, tämä siis jouluaattona Suhalla, tuo allaoleva Appiukon kuva. Jotenkin mie tykkään kovasti. Rajaustyökalua ehkä pitäisi näyttää hiukan kyllä.


Kuorokin löytyi omasta takaa, puolet koulutettuja ammattilaisia, yksi harrastaja ja yksi tuleva ammattilainen. Kanttoreita siis. Ei hassumpaa.
Peittoaa sivumennen Jyväskylän kirkon peruskuoron mennentullen, ei millään pahalla. No saattaa olla kuuntelijan korvassakin oma painotuksensa.

Ainiin tämä viimeisen kuvan muistan, 90millisellä 1/4 osa sekunti. Viereiset ruudut on terävät kanssa. TIEDÄN ettei oli pysynyt järkkärillä. Kaikki ainakaan.