100.

Italian tuliaiset. Nam.

No siis tämähän on jo sadas posti tähän blogin tynkään, jota ei kyllä voikaan enää sitten sanoa tyngäksi.

Niin nuo Italian tuliaiset.

Toscanoja. Tuo Itskujen lahja fumaare-maailmalle. Kuiva, käppyräinen ja ruma kuin piru. Mutta miten hyvä. Vihainen, voimakas, ärhäkkä.
Tosiaan on kuivasikari tuo, eli ei humidorihässäköintiä tarpeen, ja hauskana yksityiskohtana sikari leikataan keskeltä poikki, eli yhdestä pöllistä saa kahdet savut! Excellent, kaverille kanssa!

Eka paketti eli tuo vasemmanpuoleinen Toscani-paketti on jo mennyt, nyt tulessa nuo oikeanpuoleiset Garibaldit, jotka tuntuu olevan parempia.
Vaan kysymys kuuluukin että mitäs sitten kun nuo loppuu. Kun ei taida kuulua yhdenkään suomalaisen putiikin valikoimaan. Hmmh. Visa saattaa vingahtaa.

Laitetaan juhlapostauksen kunniaksi toinenkin taidepläjäys.

9.7.2006

Tai no ei se mitään taidetta ollutkaan, vaan kesän uintihupia, mummoille ja mammoille huokailtavaksi. On se niin herttainen.
No okei, laitetaan toinenkin, oli kiva kävelyretki Mummon kanssa meillä ennen tuota uimaretkeä. Olipa kiva kesä kyllä, oli.

Jaa ei saa syödä kukkia vai?
9.7.2006