Hauskaa Joulua!

Tämän myötä siirtyy blogi ja perhe Joulun viettoon.

Kaunista ja Hauskaa Joulua vaan.

A Peaceful and/or Merry Christmas to all of my foreign readers as well.

Photo with Panasonic GF1 + 20mm f:1.7, ISO something very high. Not bad, not at all.

-12: Ihan vaan elämätä

Joskus ruoan odottelukin voi käydä työstä. Ja olla raskasta.

Niin. Kaveri siis nukahti syöttötuoliinsa kun odotteli porkkanan ja perunansa kiehumista. Raukkaparka, isi ei ihan oikeassa tahdissa tainnutkaan olla.

Hassua kyllä, isäkuukausi on toiminut toivotusti, vauvan hoitoon ja päivärutiineihin on tullut ihan erilaista otetta ja osaamista. Uskaltamista myöskin.

Ja auttaahan siinä minua nimenomaan sekin että ei ole kukaan vahtimassa olkapään yli että teenkö kaiken oikein ja oikeassa järjestyksessä. Pääasia että teen.

Suhan-reissukin tuli tehtyä. Siellä on mukavaa.

-13: Nurkassa

Ei. En ole oikeasti nurkassa. Mutta pidän näistä tämmösistä kuvista kyllä.

-14: Rauhallinen päivä

Melkein koko päivän sain vietettyä sohvalla, poislukien pakolliset lasten syöttö- ym. pesutauot. Aurinkokin paistoi sen verran että huomasin miten likainen ikkuna onkaan. Ei semmoisesta kuvaa ilkiä laittaa. Pakkas-iltapäivän auringosta sen sijaan tunnelmointikuvan ilkiää.

-15: Raclette-överit

Vaikka se hyvää onkin, niin viisi raclette-iltaa kuuden päivän aikana ON liikaa.
Miten näin pääsi käymään?
"What we've got here is ... failure to communicate." Eli jos ekana iltana jää vähän juustoa yli, ja seuraavana kahtena iltana kaksi eri porukkaa tuo JOKAINEN ihminen paketin tai kaksi juustoa, niin silloin sitä onkin yllättäen ihan helvetisti jääkaapissa.
Sitten syödään raclettea, ja paljon.

-16: Profetia, melkein

No okkei sit.

Entschuldigen Sie mich bitte.

... eli pahoitteluni prokrastinaatiosta. Tai oikeastaan enhän mie mitään lykännyt ole, vaan en ole päässyt koneen äärelle tarvittavissa määrin.

Berliinin reissu siis selän takana taas. Reissu ohi, mieli vielä pitkään Weinbergswegin varrella. Sielu Prenzlauer Bergin kaduilla, mieli Mitten kujilla. Tuliko selväksi? :D

Kuvia alkaa tippumaan kunhan keksin miten siirrän 16GB kuvia kun tyhjää tilaa on koneella huomattavasti vähemmän.

Eli kärsivällisyyttä nyt vaan hetki.

-17: Hiipuuhiipuu

Hiipuu

Valo sekä blogi. Niin, ja tuo puu. Hii-puu, mikä puu se semmonen on?

Hiipui myös tässä välissä kuvien otto, totaalinen pään tyhjentyminen seurasi ulukomaanreissua taas. Ei näitä mitään järkeä olisi edes postailla, vaan menköön nyt.

-18: Berliinintuliaisia

Niin. Tulikohan nyt liioiteltua näiden kanssa. Joo, kahvimukit ON ihana asia, kuten kaikki jotka minut tuntevat tietävät, mutta 10 yhdeltä reissulta?

Gendarmenmarketin Joulumarkkinoiden glühweinimuki tulikasteessaan. Ja Napen uusi hattu.

Okei, on siinä noita joulumarkkinamukeja tietenkin seassa, Saksassahan on siis perinteisesti Joulumarkkinoilla joutu Glühweiniä, eli hehkuviiniä, eli glögiä. Ja se tulee usein just erikoisessa mukissa, jonka saa palauttaa panttia vastaan, tai pitää. Pantti on 2 euroa. Juu en palauta kiitos vain.

-19: Berlin Day 5: Valokuvakrapulaa

Jostain syystä tuli ns. photokankkunen tällä kertaa, yhtäkkiä alkoi tuntumaan että "ei tässä ole mitään järkeä", vaikka kuvia oli otettu paljon vähemmän ja pienemmällä intensiteetillä kuin aiemmin. Vaivalloisempaa se on toki näin lasten kanssa kuin aikuisporukalla ollessa, sitä semmoista pientä vapautta ei ole oikein. Tiedättehän, sitä että voi sanoa "Hei mä käyn tossa porttikongissa kattomassa mitä siellä on, menkää vaan eeltä tai ootelkaa hetki". Ei mene noin, kun on joko Masin rattaat tai Mikaelin käsi kädessä, niin on hyvä jos koko kameraa on olkapäällä. 

Vaan onhan tässä lasten kanssakin matkailussa hyvät puolensakin ilman muuta, ettei joku nyt luule että tässä vaan kitistään taas.

Valokuva-karpalo tosin alkoi parantumaan kun viimeisen aamun aamuna päästiin Vaimon kanssa kahdestaan kävelylle, Torstraßea ylöspäin Rosa Luxeburgin suuntaan. Tuttuja paikkoja, yksi identtinen kuva edellisen reissun kanssa tuli nähtyä. Pääsee vertaamaan GF1stä ja Leicalla kuvattua negaa kunhan pääsee.

Zionkirche on uskomattoman värinen aamu- tai ilta-auringossa, semmoinen matalalta tuleva lämmin paiste saa noi tiilet hehkumaan käsittämätöntä keltaisenkaltaista... väriä.
Nyt ei aurinko paistanut, ei.

Berliiniläiset (vai Saksalaiset?) nähtävästi pitävät pingiksestä kovin paljon. Ainakin Berliinin puistoissa tuntuisi olevan lähesä poikkeuksetta pingispöydät, kivestä ja raudasta tutulla pieteetillä valmistettuina.
Weinbergswegin puistossa on eleganttia kiillotettua marmoria tarjolla pelialustaksi.

-20: Berlin Day 4: Museossa ja muualla

Museo-Masa. Gemäldegalerie oli hauska Matillekin, ainakin vartijoiden kanssa flirttailu oli kovin suosittua.

Voi sen ubahnikartan sisäistää tietty näinkin. 

Vankipuu. Raukkaparka DB-talon ja sen toisen korkean välissä, ahistettuna lasibetonikanjoniin.

Eikö nää lopu jo kohta? Ei ihan heti.

Näistä TV-tornikuvista on sen verran sanottava että kyllä, tiedän että ne on kliseisiä, muttamutta. Sillä on jokin vaikutus allekirjoittaneen pieneen aivokuoreen tuolla rakennuksella. Sen näkeminen on aina Tapaus, varsinkin eka vilaus pitkän tauon jälkeen.

Samanlainen vaikutus tuntuisi olevan muuten hieman pienemmässä mittakaavassa tosin tuolla Jyväskylän Harjun Tornilla... :D

Sophienstraßella oli taas mukavat joulumarkkinat. Sain sieltä itselleni hatun.

Ja Päämaja tässä. Ison kämpän parvekkeet on tuolla vasemmassa reunassa viimesenä. Viime maaliskuun reissulla oltiin tuossa piikkipaikan kämpässä, kolmella sivulla ikkunaa Berliiniin. Huh perhana.

Hauskasti on jo pää mukautunut tuohon Circuksen uuteen väriin, vaikka alkuunsa, kun nousi Rosenthaler Platzin metroasemalta ja katsoi ylös ja PAM, väärän värinen talo, niin hassultahan tuo tuntui.
Koko paikka oli siis rempattu, huoneet maalattu ja sisustettu uudelleen, kaikki käytävät, raput jne maalattu, samoin respa oli kokenut uudituksen. Hyvä uudistus, hauskan näköistä on edelleen.
Voin suositella vieläkin Berliiniin menijöille;
http://www.circus-berlin.de/
Vaikka dormit alkaakin 19€/yö niin on varmasti sen arvoista kyllä. Juu, on niitä halvempiakin, tiedän, mutta takuuvarmasti siisti paikka jossa on mega-avulias henkilökunta joka puhuu varmaan kieltä kuin kieltä? Enpä tiedä.
Respassa olikin lähtiessämme tyttö joka puhui meille Suomea, opiskeli juuri kaunista kieltämme. Kieltämättä outoa.

-21: Berlin Day 3: Sekalaista

Hostellissa on kattoikkunat. Miltähän tämä tuntuisi kesällä. 

Joku on ollut vahvasti eri mieltä kanssani. Mittehän on parasta.

On myönnettävä että tämä on huijausta. Viinipullot toki olivat jo valmiiksi, mutta bagel on Mikaelin aamiaisenloppu. Ei ollut roskista likimainkaan, joten...

Suhteellisen tyytyväisen näköinen matkailija, vaikka väärään suuntaan olikin menossa tämä juna.

Kliseet jatkuu vieläkin, mutta en minä itselleni mitään mahda.

Currywurst!

Currywurst + 4 minuuttia.

Ei ihmeemmin sanoja nyt tähän, pyrin purkailemaan menneitä mahdollisimman paljon tämän vuoden puolella.

-22: Berlin Day 2 - Kebabvertailu

"Berliinin Kodin" parvekenäkymä suoraan nähtynä.

CCCP-baarin ikkunasomiste kurkkaa verhon välistä

Kliseitäkin on vaan aina kuvattava

Oih. Schlemmerin sis-kebab ja Jever. <3

Tähän viimeiseen kuvaan on erikseen tartuttava. Hostellia vastapäätä on useampikin döner-jointti, joista suurimmasta ja kauneimmasta, Rosenthaler Grill- und Schlemmerbuffetista saa kaikkea, pizzoista dönerin ja muun kautta salaatteihin ja turkkilaisiin ihmeruokiin, pidet ja muut. Pizzat paistetaan luonnollisesti puulla lämmitettävässä kiviuunissa, ollaanhan miljoonakaupungin keskustassa, ja peruspikaruokapaikassa...
Annosten Kuningas ja Ylivaltias on kuitenkin tuo yllä nähtävä sis-kebab, eli varraskepu. Joo, on se dönerikin siellä hyvä (paitsi kadun toisella puolella Yildizksessä on parempi), mutta kalpenee tämän rinnalla ja pahasti. Lihahan on tuossa annoksessa palalihaa, eikä norsunjalkaa kuten voisi olettaa. Saa vielä valita lehmän, porsaan tahi lampaan väliltä, nämä on nyt lehmiä. Ne on niillä valmiina kepeissä, ja tilauksesta heitetään pari varrasta grillille paistumaan. Sedät touhuaa aikansa jotain muuta, nappaa lihat pois parilalta ja kas, ne on poikkeuksetta kerta toisensa jälkeen täydellisen mediumit.
Tuoreita, rapeita, lämpimiä ranskalaisia ja yrteillä maustettua salaattia rinnalle ja päälle kunnolla kolmea soosia, punaista, tumman makuista chiliä, ja kahta valkoista, kai ne jotain jugurttisooseja on.
Hirvittävän kallis on kyllä, 7.00€. Tavallinen döner irtoaa Mittessä satavarmasti 2.40€, usein 1.90€kin.

Maksaisin tämmöisestä annoksesta Suomessa karvakädelle mielihyvin 15.00€.
Jos vaan joku viitsisi yrittää. Joensuussa ei kukaan viitsi. Ihan perus yrityksen puutetta. Ranskalaisia ei malteta tehdä kunnolla. Pitaleivät heitetään pakastimesta mikroon. "Tulinen kastike" ei ole sinnepäinkään. Salaatinkin saavat mokattua, vetistä valmispaskaa, joka maistuu usein aika monta päivää seisseelle.
Ylpeys on attribuutti joka noihin itämaisiin usein liitetään. Olisivat perkeleet täällä meilläpäin edes joskus ylpeitä ruoastaan. Tai työstään.

Hupaisa detalji muuten Schlemmerissä on se että, ruokajuomaksi voi tilata litran votkapullon, 10.50€. Ja sen kanssa voi mennä kotiinkin.

On ne perhanat vaan.

-23: Berlin Day 1

Traditionaalinen lentokoneviski

Tottakai lentokoneessa saa juoda viskin, vaikka kello olisikin vasta vähän vaille tai vähän yli kahdeksan aamulla. Lomallahan tässä ollaan. Juupajuu.

Tämä on Berliini.

Todellakin, Currywurst-kioski josta saa hanasta olutta ja glühweinia. Epäilemättä myös kuohuviiniä, kuten niistä kaikista. Kuvan oikeassa laidassa pilkottaa Manner-Euroopan suurin tavaratalo KaDeWe, jolta tämäkin imbiss on nimensä ottanut, tosin hieman lyhennettynä.
Mitähän jos Suomessa saisi snägäriltä kaljan illanpäätteeksi?

-24: Matkapäivä Helsinkiin

Niin siis nythän on niin että melkein kaksi viikkoa on kuvia laittamatta, alan niitä nyt tuuppimaan, jos vaikka ennen joulun nettisaartoa ehtisi edes jokusen päivän tupsauttamaan. Nää tulee "oikeilla" päivämäärillään, joten älkää ihmetelkö.

Komiat on pojat, on.

Ei kummempia kuvia tästä päivästä, autonratissa hujahti koko ilta. Helsingin majapaikassa sentään isäntäväkeä kuvasin, sekä luonnollisesti ihteäni. Tällä kertaa olin niin reilu että otin Masin mukaan.

Matkan highlight oli luonnollisesti Heinolan Tähtihovin KANAKORI, joka on aina pakko syödä siinä kohtaa. On se vaan niin hauska. Ranskalaiset maistuu aina paremmille jos ne tarjoillaan paperilla vuoratusta korista.

-25: Itsenäisyys

Hyvää Itsenäisyyspäivää.

-26: Mikael

Mikael on minun vanhempi poikani. Mikael on hassu kaveri. Se tykkää Legoista ja taisteluleikeistä, Pleikkarista ja Nintendosta. Se ei osaa vielä päättää kumpi on siistimpää, jalkapallo vai jääkiekko; isi toivoo valinnan päätyvän jalkapalloon.
Tämän hetken melkein parasta on Filly Princess-ponit. Ja se osaa sanoa ääneen että rakastaa kovasti Isiä ja Äitiä, tarpeen vaatiessa myös muita sukulaisia.
Ota näistäkin nyt sitten selvää.

-27: Kerää koko sarja

Kauden hittiolut

Herkkua. Namnam. Pullo päivässä pitää mielen virkeänä. Ihanan savuinen, tervainen trio.
Oikeassa reunassa oleva Weizen-versio on korkkaamatta, vaan ei muuten ole pitkään.

Tiistaina reissuun. Olo on jo sen mukainen.

-28: Talojen kasvot

Tyhjää täynnä

Saapas nähdä tuleeko tästä mitään. Ajatus on, toteutusta ei. Täytyy vaan kokeilla.

Huomasin tässä että yli kymmenen gigaa on projektin alusta kuvattu, vaikka olenkin säästeliäästi yrittänyt kuvata. Ei ole hyvä tämä, täytyy alkaa poistelemaan kehnoja varmaankin.

-29: Merry man of Sherwood

Thursday is archery-night for me. Every other thursday I have to open and close the range, so I have to go at least then. I try to go every thursday, and I would like to go twice a week. But after Masi was born, that hasn't been really possible.

Got a new klicker, that black thing that says "Beiter". Took it off today, and shot much better.

The thing about archery is that it's so damn hard. Simple, easy yesyes, but get down into it, and it's difficult as hell. This is the sight. Real men don't use sights, they shoot instinctively.

New arrows last week. Well, not NEWnew, used, but new to me. Threw my whole shooting upside down. Struggled to get 210 out of 300 today. But it looks promising, now there are (mostly) only my mistakes left, the previous shit-arrows that I had introduced their own, mystical misses also.

-30: Wine yet again?

What? More wine?

What can I say, it's the season? 

But this was a pre-planned event, with a few more friends than yesterday. Lovely food, reindeer two ways, brussell sprouts, mashed potatoes etc. 

My stats show visits from 19 different countries, not very many, but a few nonetheless. And yet no one has said anything about my previous question regarding the language of the blog.

Which is why starting tomorrow, the english is gone. Link for the english version is up top, use it then.

Oh, and I realized that I messed up the numbering, I can't even count anymore. So now this post is number -30.