Mökkipostaus

Siunattu teknologia.

Tätä postausta kirjoitetaan Suhan mökin saunan eteisessä, sikari toisessa kädessä ja viskilasi toisessa. Tai no ei ihan, mutta tiedätte mitä tarkoitan. Annikalta ja Jarkolta saatu H. Upmanni ja Tausalta saatua Laphroaigia. Appivanhempien mökillä, Ilomantsin vaaramaisemissa. Että kiitos vaan kaikille asianosaisille.

Siinä sitä setuppia Hopeisille Omenoille.

Illan pimetessä saunassa vielä valo loistaa.

Takana mukava lomapäivä. Jotenkin niin luksusta on ollut, aamupäivän istuskelin pihalla ja katselin puita ja lintuja ja otin mitäänsanomattomia valokuvia, lontsottelin kumisaappaat jalassa syömään mustaherukoita suoraan pensaasta. Mietiskelin mitä pimiössä voisi tehdä, kunhan saa suurennuskoneen optiikankin tänne asti.

Suhan päärakennus. Ja Toyota ja Möykky ja Appiukko.

Siitä sitten vietiin peräkärryllä rikkoutuneet kodinkoneet (pakastin ja pesukone) kierrätyslaitokselle, ja käytiin kylällä lukemassa sähköpostit ja hoitamassa vähän työasioita. Ja ihan vähän blogikommentointia ja holgarocks.comia ja Canonin uutiskameroiden ihmettelyä.

Liiteri ja pimiöpuoli. Siitä kuvaa ehkä huomenna.

Ja kaupan kautta (makkaraa ja kesäkurpitsaa, ja vuohenjuustoa) takaisin mökille, ja grilli tulille. Ruokailua, ja saunanlämmitys edellä mainitun viskin kera. Hauskaa puuhaa sekin, ja sain varmaan ekaa kertaa elämässäni molemmat pesät sytytettyä ekalla kerralla, ja ilman bensaa tai muita luonnottomia avuja.

Sauna. Ja taivaallinen valo?

Sauna on niin taivaallinen. Pehmeät, kosteat löylyt, happi kiertää ja hiki virtaa. Voisi istua vaikka kuinka hemmetin pitkään. Muutama pölli vaan lisää koneeseen, ja taas sihisee. Voi sitä auvoa.

Ei puutu kuin järvi tuosta, mutta hyvähän se on ettei liian täydellistä, jää vähän parantamisen varaa sille Omalle Mökille sitten joskus.

iTunes soittaa minulle Miles Davisin "Kind of Blueta" hiljakseen, ja koska kurjetkin ovat jo vaienneet, ja metsästäjäin aseen pauke, mitään muuta kuultavaa ei enää ole. Hyttysiäkin oudon vähän. Ei voi valittaa.

Ulkona on oudon pimeää.

Nyt on keskistyttävä olennaiseen, eli sikariin ja juomaan. Huomenna sitten kylälle taas Pietaristen langattoman netin kylkeen tätä postaamaan.

Saunan portailta. Pimeässä haastavampi reitti.

Sananen vielä läksiäisistä. Hauskaa oli, paikalla siis me, Tapani ja Sasa, Annika ja Jarkko (joskin häpeällisen vähän aikaa), Ekku, Tausa, Erna ja Haloefekti, Piiraisen Erkka, Hanna ja Miia ja Kivimäen Petteri. Varsin kattava ja sekava joukko siis. Ruokailua ja juomailua, kunnes koitti lähdön hetki, ja matka alkoi kohti Infernoa. Siellä siis pienemmällä joukolla, joka sekin harveni ainiaan, kunnes lähdimme vielä Freetimeen Ernan kanssa. Josta sitten pilkun jäkeen kotiin, neljältä unille.

Aamulla ei ne Mainila Laukaukset kumisseet sen ihmeemmin, tosin kyllähän se krapula sieltä sitten löytyi kuitenkin. Yhdentoista kieppeillä saimme tavarat kasaan itsemme autoon.

Läksiäislahjojakin(!) ilmaantui kummasti, Tausa eli Firma lahjoitti jo aiemmin päivällä sen Laphroaig-pullon, A&J ilahdutti H.Upmannin Coronas Majorilla, Ekku muisti kuustoistavuotiaalla Lagavulin-pullolla ja Erkka oli jostain löytänyt vanhan Altissa-kameran, hauska 6x6cm laatikkokamera, jonkalaisella olen kyllä pari vuotta sitten kuvannut muutaman rullan. No nyt on semmoinenkin.

Kiitos ja kumarrus kaikille osallistuneille, hauskin ilta piiitkään aikaan. Kiva kun tullitte toimeen keskenänne. Vielä me nähdään, have no worries.