18.3.2006Hävettää. Leicani on kirjaimellisesti ollut pölyyntymässä hyllyllä. Okei, luulin että siitä on filminsiirto rikki, ja siksi se on ollut kirjahyllyn päällä odottelemassa parempia aikoja.
Toissapäivänä huomasin kevyen pölykerroksen kameran päällä. Ei näin, ei. Otin sitten sen töihin mukaan ja ajelin siitä muutaman rullan (siis yhden rullan useamman kerran) läpi, ilman minkäänlaisia ongelmia.
Okei, filminsiirto toimii. Filkkaa sisään ja kuvaamaan. Roikotin mukanani iltakävelyllä, napsuttelin muutaman ruudun.
Hämmästyttävää miten helppoa se on tuolla vehkeellä tuo kuvaaminen. 1/4 ja f:2.0? Antaa mennä, kyllä se pysyy. Nakssssur. No otetaan vielä varmistus ja 1/8 ja f:1.4. Ei ainakaan tärähdä, menköön ali sitten vähän. Naks.
Moni noista kuvista olisi jäänyt ottamatta digillä. Varsinkin taskudigeillä. Epäilenpä että myös tolla Nikonilla. Siinä on joku kynnys. Puhumattakaan siitä että jotenkin oudosti tuntuu että filmikameroille riittää vähempi valo. Outoa. Sitä ei kannata ajatella liikaa, pian vielä tajuaa olevansa väärässä ja se on sitten siinä se taika.
Täytyy vaan tilata Gordylta pidempi nahkahihna tuohon, ei talvisin ole tuo rannelenkki käytännöllinen. Oli muuten yksi paremmista sijoituksista mitä valokuvaustarvikkeisiin olen laittanut vähään aikaan. 15$ sisältäen postit, eli mitä, 12€ tai jotain sellaista. Tukevan kuin pieni eläin, paksua, kunnolista nahkaa. En tajua.
Mutta nyt kuvataan oikealla kamerallakin jonkin aikaa. Jätetään toi digi lepäämään, ja neulanreiät pysyy sunnuntai-iltapäivissä.
2 comments:
Mulla on samoja huomioita tosta valotusajan riittävyydestä filmikameralla.
Joo mä en tajua kyllä. Tai sitten se liittyy enemmän siihen omaan tietoon siitä miten valottaa, kun se on VAIN siellä oman otsan takana, eikä kameran näytöllä.
Post a Comment