Joskus isiäkin vähän väsyttää... Varsinkin unikoulun myötä. Tänään oli kuulemma kuitenkin jo nukahtanut ihan ilman itkuiluja ja silleen että kai se sitten toimii kuitenkin tuo. Kamalaa huudatustahan tuo kyllä oli. No laitetaan ihan oikeakin kuvatus sitten.
Sieltä se tuli, itänaapurista. Tuolla idässäpäin menee noita hirmuisoja koneita aina kokoajan, ei niitä täällä Jyväskylässä ikinä näe. Tai ei ainakaan tunnu siltä. Oli huiman hieno taivas ja kirkas puhtaan valkoinen vana.
Kemikaaleja ne levittelevät... joopajoo.
Paankin tähän perään vielä vanhemman kuvan.
Ainiin, Hyvää Itsenäisyyspäivää.
No comments:
Post a Comment