Olisi varmaankin aika tehdä jonkinlainen JKL-päivitys.
Sain aikaa ja aikaistusta, joten otin kameran kouraan ja lähdin nuuhkimaan synnyinkaupungin sateista aamua.
Kantavana ajatuksena oli vähän kävellä keskustaa ympäri, ja miettiä mikä on Mikon Jyväskylää. Niitä voimapaikkoja tai muistoja.
Ja niitähän on. Ihan puhtaasti dokumentoiva päivitys tämä ei ole, vaan seassa olkoon muutakin silmänsattumaa.
Niinkuin vaikka tuo.
Osa on minulle hyvinkin henkilökohtaisia paikkoja, jotka olen yrittänyt nähdä vuoden 2014 silmin.
Ja osa on ihan vaan dokumentaarista näkemää.
Silloin on hyvä ihmisen olla kun ei ole kiire minnekään, ja voi tehdä sen että pysähtyy ja kääntyy takaisin ja käy ottamassa sen yhden kuvan vielä. Vaikka olisikin puhelimessa samaan aikaan.
En minä nyt tarkemmin tähän ala avaamaan, miksi tämä ja miksi tuo.
Tokihan, joku tietty FB-ryhmä voi alkaa arvuuttelemaan näistä vaikeimmista, että missä kohtaa kaupunkia ollaan.
Onhan näitä JKL-bongauksia tässäkin blogissa tosin aiemminkin ollut. Vaan ei kyllä tällä vuosikymmenellä (! herranjesta miten vanhaksi sitä itsensä tuntee tuommoisen lauseen jälkeen.) Miksipä ei taas.
Kas, siellähän on itse kuvaajakin.
Muuton yhteydessä löytyi kauan kadoksissa ollut rannehihna kameralle, Gordy's Strapsilta joskus vuosikymmen sitten tilattu hihna. Edelleen iskukunnossa.
Rannehihnassa on se hyvä puoli että se jotenkin pakottaa mut kuvaamaan. Etenkin jos lähtee ilman laukkua, se kamera on koko ajan kädessä siinä. Ei tule niitä semmoisia ohikävelyjä niin paljoa.
Ja noin sitä mentiin. Kun on tarpeeksi simppeli kamera, niin onnistuu lapasetkin kädessä.
Ja siis niinpäs muuten olikin, eilen blogilla syntymäpäivä, kunniakas yhdeksän vuoden ikä tälläkin. Ensi vuonnapas sitten näihin aikoihin unohdetaan juhlia oikein kunnolla!
ONNEA KUITENKIN!
(Paitsi että aamulla tajusin että sehän ON marraskuussa se eka posti, eikä lokakuussa. Joten se siitä vielä hetkeksi.)
(Paitsi että aamulla tajusin että sehän ON marraskuussa se eka posti, eikä lokakuussa. Joten se siitä vielä hetkeksi.)
