Lomalla

Itä-Suomen turnee alkaa huomenna, eikun tänään muutaman tunnin kuluttua. Nukun kyllä välissä.
Ei siellä mitään intternettejä ole kuitenkaan, joten hiljenen viikoksi vielä entisestään. Kamerat on kainalossa.
Sitten ensi viikolla jutustellaan enempi ja laitetaan kuvia, paljon on varastossa tavarata.

Jutustellaan mm. Lostista. Muttei Euroviisuista, Hyvä Suomi kuitenkin.

Mitä näkyy keittiösi ikkunasta?

40100.net laittoi haasteen. Tässäpä vastaus siihen. Kun ei ole keittiön ikkunaa, vaan keittiöstä näkyy olohuoneeseen, josta näkyy tämä, muun muassa.

Jatketaanpa haastista ainakin Haloefektille ja muillekin jotka tätä lukevat.

Varsin Siedettävää Viskiä

Maisteltiin Appiukon kanssa tässä viikkopari sitten...

Tuoksu...

... ja reaktio.

Ja mikä hulluinta, se oli Japanilaista. Tuossa kuvassa näkyvä pullo, Nikka Whiskyn blended-viskiä kaiken lisäksi. Omassa lasissa oli Suntoryn Single Malttia, joka ei ollut likikään yhtä hieno. Ihme homma.

Paikkana tietenkin oma kotoisa "lähibaarimme", Vihreä Haltiatar. Ei ihan joka baarista löydykään hyllystä neljää (vai oliko niitä viisi) japanilaista viskiä, tai vielä enempää Absintteja. Oluitakin on enemmän kuin mitä jaksaa ajatella, saattaa jopa olla enemmän kuin Bricksissä?
Jostain kumman syystä olemme appiukon kanssa pitäneet päämajanamme Jyväskylän reissujen "Sikari & Olut"-istujaisilla juurikin Bricksiä, joka on sekä kamala (asiakaskunnan suhteen varsinkin), että kaukana. Eipä enää, Menninkäisen olut- ja viski-hyllyt veivät Appiukon sydämen mennessään, eli täällä tuprutellaan jatkossa. En tajua miksei olla käyty aiemmin, itse kun olen kuitenkin tuossa vastapäätä (siis töistä kadun toisella puolen) istuskellut joka kerta (!) kun olen baarin penkkiä kuluttanut viimeisen kahden vuoden aikana.
Puhumattakaan siitä jukeboksista. Ilmainen! Vanha! Vinyylilevyjä! Johan on, Iron Maideniä ja Tapsa Rautavaaraa.

Vanha mies pörisee.

Tuossa tuli kommenteissa esille tämä festari-aihe tavallaan, tuli siinä mieleen hauskahko tarina viime kesältä.

Mistä tietää olevansa vanha?
Siitä kun festareille lähtiessä vaimo huutaa perään että "Älä unohda näitä närästystabletteja!", ja huomaat kääntyväsi takaisin, kun onhan ne otettava mukaan, alat olla jo hieman liian... noh, vanha.

Tämä siis viime kesänä kun tein lähtöä Provinssiin. Oivoi.
Mutta mitäs, muutama vuosi sitten sanoin että "Festareille en taida lähteä ennenkuin tulee keikalle Nine Inch Nails taikka The Doors alkuperäiskokoonpanossaan.".
Nyt ei sitten varmaankaan enää tarvitse lähteä.
Paitsi ehkä Ilosaareen tänä vuonna. Ehkä. Tosin ei Doorsia kattomaan. Mutta seuraksi muille. Ja onhan siellä Mokoma. Ja Entombed.

Äh, yritin löytää tästä työkoneelta edes yhtä kuvaa noista em. Provinssikarkeloista, mutta eipähän niitä täällä ole.
Laitetaan sen sijaan ainoa ulkomaalais-artisti jota olen käynyt katsomassa kahdesti. Tämä siltä toiselta kerralta, Ruisrockista vuodelta X. (Eli en jaksa tarkistaa.)

Taavetti-setä. Oih. On se niin hyvä.

Joskus ne vain unohtuvat.

Levyt siis. Kuten nyt tämäkin klassikko jonka vasta tässä taas löysin. Tällä viikolla kun tuli se aiemmin mainitsemani live-pläjäytys eBaysta, siinähän on muutama veto tältä levyltä, niin pakkohan se oli vertailla. On muuten outo tuo AATCHB (trendikäs lyhenne), cd-versio ainakin on masteroitu silläviisiin että se ei kuulosta sitten miltään hiljaa kuunneltuna. Puuroinen, heikko, ja jotenkin... vetinen. Mutta sitten kun hiukan vääntää kaakkoon nuppia ni johan alkaa heräämään eloon. Kuuluu se yleisökin sieltä välistä.
Tosin niinpä ne kai nuo live-äänitykset on tarkoitettukin kuunneltavaksi, kovaa, niinkuin ne on äänitettykin.
Jäi kollottamaan hieman ne surround-versiot ja DVD:t. Kai ne on ostettava nekin joskus. Seuraavaksi kuitenkin NIN-osastolta Downward Spiralin 2004 uudelleenjulkaisun Deluxe-editionin SACD-versio, kun on tupla jonka toisella levyllä on kovasti kaipaamia biisejä. No, lähinnä "Burn" Natural Born Killers-Soundtrackiltä, ja "Dead Souls" The Crow-Soundtrackiltä. Ja sitten niitä ainaisia remixejä sinkkujen B-puolilta ja 3 Demo-versiota.

Mutta asiaan. Perhana miten hieno levy se tämäkin on. Ja miten paljon klassikoita. Kaikkikohan?
Miten ne voi noin vain unohtua. En tajua, tätäkin kuunneltiin joskus aika paljon. Ihan helvetisti siis. Outoa. Mutta mukavaa toisaalta, ihan kuin uusia levyjä olisi kun uusin korvin kuuntelee noita biisejä. Ehkä pitäisikin lukita johonkin kaappiin joitakin levyjä, sitten viiden vuoden tai kymmenen kuluttua kuuntelisi vasta uudelleen.
Hmm.

Ne Hullut Espanjalaiset.

CameraTruck

Niinhän ne oli rakentaneet tuommoisen isohkon neulanreikäkameran, liikuteltavan. Ja kuvanneet sillä. Kuvat esillä heinäkuussa(?) PHotoEspaña06-näyttelyssä.

Tuolla nettisivulla pari kuvaa esillä, aika komian näköistä jälkeä tekee. Vaikkei ihan oikeasti oikea neulanreikäkamera olekaan, vaan linssihän siinäkin on. Mutta niinpä oli Pirilän Marjallakin, joten kai se on sallittua.

Tahtoo!

Slimmy - The World's Slimmest Wallet.


Oivoi tuommoinen miulle ja het. Tai sitten sen "pikkuveli" SlimSlimmy, joka on jollain konstilla vanutettu vielä mitättömämmäksi.
Tuota ideologiaahan noudatin aika pitkään pelkällä semmoisella kotelolla, nahkaisella, mutta se oli melko kova, taisi olla jonkinnäköinen kovike siellä sisällä, ei se semmoista tarvitse kyllä.
Tuohan on ihan tuommoinen lärpsyke, pehmeää nahkaa vaan ja kangasta sisällä. Kuitenkin kolme osastoa, että menishän tuohon muutakin pientä kivaa.
Harvemminpa miulla mitään ihmeempää siellä lompuukissa ole, henkkari/ajokortti, pankkikortti ja boonusläpyskät. Rahaahan siellä ei koskaan ole, ja niille kuiteillekin olisi parempia paikkoja säilytellä.

Mutta eipähän tässä nyt ole varaa ostella, toissapäivänä ebaysta huutelin Nine Inch Nailsien "...And all that could have been"-live-levyn deluxe-editionin, joten taisi mennä ensikuun allowanssit siihen. Ja threadless.comissa on kesä-ale, paidat 10taalaa per. Pari paitaa on kai sieltä tilattava kuitenkin.

Toisaalta eipähän tuossa taida olla kuin kaksi ulkosaumaa ja neljä läpyskää nahkaa ja kangasta. Noinkohan kävisi askartelemaan...

Noussut 115 sijaa! 1 uusi tilaaja!

Sen kunniaksi laitetaankin oikein neulanreikäkuva esille.

32. Kirkko 30.4.2006

Noin. Tervetuloa, kukalie oletkin.

Tuosta kuvasta nyt sen verran että IHAN tuollaista ei ollut tarkoitus ottaa, olin nimittäin hämännyt itteäni ja merkannut paperia sisältävän kasetin "NEGA"ksi. Nojoo, vappu ja silleen.

Jaa, tai no kun nyt alettiin niin laitetaan tuolta Pääsiäisen tienoilta yksi vielä.

24. Valokuvaajan Lepohetki 16.4.2006

Noin, on siinä viskiä (tosin hieman epäortodoksissa) lasissa ja sikaria suussa. Mutta mukava oli istua, eka vähän lämpimämpi hetki koko hiivatin keväänä tuntui olevan tuo.
Oli Appiukko kolannut pation esille, siinä ukkoporukalla sitten röyhyttiin hetki. Cohibat huulessa, keskellä hankia. Oli sekin.

Pääsiäisen puu.

28. Puu. 17.4.06

UUUUIIIIIUUUIIIIUUUIIII miten synkkä puu. Ja päivä oli mitä aurinkoisin. On se valokuvaus uskomatonta.

Tämän myötä Hauskaa Vappua, muistakaakin ettette juo liikaa. Häpeällistä on se.

Päivän inhokki: Juanes (tms.) "La Camisa Negra"(tms.). Hyi helvetti miten raivostuttava biisi. Tuohan on melkein pahempi kuin se saakelin Irina. Märinä-Irina. Kymmenen kertaa ei vittu. Ei jumaliste miksi tälläisiä pitää soitella KOKO ajan radiossa. EI tajua. Soittaisivat ennemmin vaikka Valvomoa vai mikä se hyvä suomalainen uus olikaan. (Taikka Haddawayta kuten Nova juuri nyt tekee. Tuli heti parempi mieli.. :P)

Hiljaisuus - Mikael 1v.

30. Hiljaisuus - Mikael 1v - Vaaka ja Valovuoto

29. Hiljaisuus - Mikael 1v - Pysty

Tätä samaa sarjaa jatkuu. Hiukan erilaista kuin aiemmat, kohteen suhteellisen reippaasta elämänkatsomuksesta johtuen.

From the series that has settled under the heading "Silence", this is my son Mikael at 1 years old exactly. A lively person, which accounts for his mysterious appearance.

Nooralle ja Mikolle

terveisiä sinne Pohjoiseen. Onko tutun näköiset vaatteet häh?
Mikael sanoo kiitos! Tai sanoisi jos puhuisi jotain.

Syntsät

Hyvää Syntymäpäivää Mikael!

Aikalailla tasan vuosi sitten oli melko erilainen ääni kellossa. Mutta siinäpä nyt istut ja ihmettelet.
Mummin ja Ukin tuomassa hienossa Rhodos-paidassa.
Lahjaksi sai ipana niitä edellämainittuja vaatteita, Aki-kummilta kirjan, meiltä hauskan hiekkasetin (ettei käsin tarvitse syödä), ja kunhan rahat tulevat niin yllätysyllätys: "Olipa kerran Elämä"-dvdsetin. On lapselle, ihan oikeasti on.

MC Moccamasters huomio.

Mites nyt suu pannaan, Hannula?



Sukupolveen sopiva menopeli meikäläiselle.

No ei, ei ole minun, vaan Vaimon Pikkuveli sen osti, oli allekirjoittaneen autotallissa siirtymätaipaleella muutaman päivän. Kuvahan oli pakko ottaa.

Mutta siitä se ajatus sitten lähti... Olisihan tuommoinen kyllä perhana hieno und hauska.
Eikö tällä lohkea hangaround-status, tai edes kannatustarra autonikkunaan? ;D
Kidding, kidding.

Ipanapäivitys

Pakkohan näitä on tähän laittaa niin sukulaisillekin on jotain ihailtavaa.

Viime lauantaina oli sitten tukanleikkuupäivä, ensimmäinen ikinä. Kesätukka pitää olla pikkupojilla. Yllättävän helposti meni, ei haitannut pikkumiestä lainkaan koneen pörinät ja surinat. Kai sitten tarpeeksi monesti nähnyt ja kuullut kun itteltäni päätä ajelen.

Aika hyvä kasa siitä lähtikin. Lopullinen tulos jätetäänkin myöhemmäksi. Sanotaan nyt niin että pidempi kuin isällä, lyhyempi kuin äidillä.
(Eli ei tullut kunnollista kuvaa missä näkyisi hyvin tukka.)

Ulkoiluhommatkin päästiin aloittamaan oikein todenteolla, kun Mummi ja Ukki toivat räyhäkän uuden hienon Remu-haalarin. Mummo sen sijaan sponsoroi kengät pikkumiehelle, jolloin koko homma onkin valmis. Kurahanskat tosin jäi kotiin, olisi ollut ihan kiva juttu, kun tuo hiekka tuntui olevan aika uusi fiitsöri Möykyn maailmassa, joten sitähän oli tutkittava kaikin tavoin. Ja kun se ei Mummon neulomat tumput kädessä sitten onnistunut, eksploraatiometodiksi havaittiin hyväksi suu auki mahallaan makaaminen.
No ei oikein hyvä sekään. Tervetuloa lintuinfluenssa.

Tyytyväinen asiakas. Ei oo kovin likaiset nuo villahanskat vielä...

Ohoh, Isikin päässyt kuvaan välillä.

Huomaa taustalla uudet taisteluvaunut, noilla mennään nyt sitten ainakin kesä. Lumessa saattaa olla heikompaa meno.

Katohan kun on terävöitysnappula livahtanut aika reippaasti oikealle.

Ja hauska pikkurajaus.

Siinähän sitä onkin, mummoille ja tädeille ja sedille ihmeteltävää.

Se alkaisi olla siinä.

Pimiö nimittäin. Muutaman päivän siivoilin tuota romuvarastoksi muuttunutta entistä väripimiötä, toiset pari päivää haalin tillbehööriä kasaan ja sitten menikin pisin aika että sain houkuteltua kaverin kantamaan suurennuskonetta.
Se kun ei ole varsinaisesti pieni tai kevyt tuo hirviö. Jos olisi ollut sentin pidempi tuo pylväs niin olisi joutunut sähköboksin irrottamaan pimiön katosta...

Siinä siis uusi harrastetila, romua on vielä tuolla kulman takana piilossa. Saapi miun puolesta olla.

Huomaa erityisesti kenties maailman kolmanneksi hienoin pimiövalo seinällä.

Ja siinä miun työkaveri.

On se perkele hyvä etten antanu Tausan sitä aikoinaan myydä.
Nytpähän sitten on paikka missä olla kunhan ehtii. Kehityspurkkejakin oli miulle kertynyt kaksin kappalein, toinen iso ja uudempi, toinen wanha ja pienempi. Patersoneja kuitenkin molemmat, hyvähyvä.


Tänään iltasella sitten vielä kerran kirjastolle, näyttelykuvien seinille liimailu olisi vuorossa. Huomenna sitten avajaiset. Hihhei.

Lepää rauhassa.

On se totta kai sitten, kun Kapakin sen sanoi.

Matti Saanio s.17.3.1925, on kuollut 17.4.2006, 81 vuotiaana.

No johan on. Ei edeskuvaa äkkiseltään löytynyt. Pikkuisen CV:n kylläkin.

Matti Saanio (s. 1925) valokuvaaja, valokuvauksen opettaja
Näyttelyt:	Muuttuvat asuinsijat 1974 Neljä pohjoista yhteisöä 1984
Julkaisut:	Musta talvi, valkea kesä 1966 Missä Golf-virta jäätyy 1972 Lähdön jäljet 1980 Neljä pohjoista yhteisöä 1984 (Mikko Savolainen)

Varsinkin tuo "Musta talvi, valkea kesä" on jäänyt mieleen hienona työnä. Ja "Missä Golf-virta jäätyy" myös, ei pelkästään hienon nimensä vuoksi.

Hesari, Keskisuomalainen, tai Yle eivät ole vielä varmistaneet, www.hs.fi:n haku tuotti osuman, mutta sekin on maksullisella puolella. Hesaria lukevat varmaankin tämän voivat varmistaa.

Kirjameemi

Täällä on niin vähän kirjoja

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

Ookoo.
"Hän tiesi, ettei hänen olisi pitänyt tuntea oloaan turvalliseksi tarhassa, jonne kerääntyi vain hänen itsensä kaltaista planktonia, aivan pinnan alle, himmeään siniseen valoon."
M. John Harrison, "Valo", Like 2004


Muita uutisia:

Kirjastolle ollaan rakentelemassa Camera Obscuraa, tervetuloa ihmettelemään perjantaista eteenpäin. Samalla voitte katsoa muutkin Kansalaisopiston hiippareiden työt.

Ei muuta.

Hyvää Päästäistä.

Tämä hiljenee nyt hetkeksi.

Mie lähen viettämään Iisteriä tuonne Itä-Suomeen, Heinävedelle. Juu-u siihen Valamon viereen, vaan en Sinne.

Olkaahan ihmisiksi. Tiistaina tai joskus palaillaan.

Fotomik PH-2 - Ensitesti

PH-2 01. Ensitesti.

Totuuden nimissä on laitettava nämä epäonnistuneetkin jutut tähän. Ettei joku vain luule että kaikki käy kuin tanssia vain.

Jotain on hieman pielessä. Tai no vuotoahan se vaan on, arvelinkin että äkkiä kasaamani pohja kameralle ei toimi.

Kyseessä on siis ns. Anamorfinen neulanreikäkamera, eli lieriö jossa reikä on päällä, ja valoherkkä materiaali on reunoilla. Laitan kuvan vehkeestä kunhan ehdin ottaa.

Mutta se tulee toimimaan. Nyt vain korkkia etsimään. Ja ehkä kannattaisi maalata mustaksi sisältäkin. Ehkä.

Ääliöt.

Mikähän helvetti siinä on että viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat kadottaneet kykynsä käyttää sähköpostia?
Vai onko niitä kykyjä ollutkaan ikinä?

Kaksi ärsyttävintä juttua nyt justiinsa:

1. Otsikkorivi EI OLE sähköpostia.
Miksi vitussa se koko viesti pitää kirjoittaa siihen otsikko-kenttään? Ei se siihen mahdu. Lopputulos on sitten se että email-ohjelman postilista ikkunaa joutuu venyttämään ja venyttämään oikealle että näkisi mitä kuvia nyt sitten tilataan ja kuinka paljon. Kun samaan aikaa alapuolella tekstikenttä kaikuu tyhjyyttään. Saatanan mulkut.

2. Sähköposti EI OLE pikaviestin.
Jos lähetetään 60megaa kuvia sillä modeemilla tai 256-laajakaistalla, se viesti liitteineen ei todellakaan ole heti perillä. Ei kai se nyt jumalauta kenellekään tule yllätyksenä?
Miksi niitä koneita pitää ostella kun niitä ei osata käyttää, eikä haluta edes opetella?

Ja jos näistä asioista kertoo vaikka kuinka hellästi tai suorasukaisesti tai ihan miten vaan niin mitä saa vastineeksi? Samat ongelmat seuraavan kerran. Kun ei mene perille niin ei mene.
Syökää ihtenne nyt jo saatana.

Joskus toiste kerron ihmisistä jotka ostavat digikameroita, vaikkeivät tiedä alkuunkaan miksi semmoinen pitää olla.